Salpaus-Rogaining VI 2.5.2015

Kevään etenemisen huomaa viimeistään silloin kuin suunnistuskausi pyörähtää käyntiin. Lähes samalla viivalla on aina myös Rogaining-kauden aloitus, varsinkin kun tänä vuonna Kevätrogaining jäi Lapin reissun vuoksi välistä. Vapun tienoilla meillä on ollut tapana suunnata Päijät-Hämeeseen jo parin vuoden ajan, niin myös tänä vuonna.

Kuudes Salpaus-Rogaining järjestettiin tänä vuonna 2.5.2015 ja paikkana oli Asikkala, mutta tällä kertaa Päijänteen vastaranta. Kalkkisten kylän alakoulu toimi kisakeskuksena, jonne suunnattiin kotoa varhaisena ja sateisena lauantaiaamuna.

Suunnittelu

Tämän vuoden valmistautuminen oli jälleen hieman erilaista kuin edellisinä vuosina. Tänä talvena tuli hiihdettyä lähes 300km ja kuntosalilla ollaan käyty pari kertaa viikossa nyt jo muutaman kuukauden ajan. Juoksukilometrejä on takana kovin vähän, mutta pyöräily onneksi jo parisen sataa kilometriä. Näillä eväillä lähdettiin siis liikkeelle.

IMG_2524

Mites tää suunnittelu nyt menikään?

1:35000 kartta saatiin käsiin tasan kl. 10.00 ja reitin suunnittelu saattoi alkaa. Viime vuodesta poiketen suunnittelun haastoi melko pitkät rastivälit ja vesistö, joka jakoi kartan eteläosasta puoliksi. Aluksi erehdyttiin katsomaan, että kapea Kalkkistenkoski olisi ylitettävissä sillalla, mutta leivänmurun tippuessa pois kartalta ei ollut enää siltaakaan. Viime vuonna kierrettiin n. 33,5km samassa 6 tunnin ajassa ja pisteitä saalistettiin 1000. Alustavasti näytti siltä, että tehokas 1000 pisteen lenkki edellyttäisi 45-50km lenkkiä. Siihen ei rahkeet riittäisi.

Eri vaihtoehdoista päädyttiin 890 pisteen suunnitelmaan ja n. 30 km lenkkiin. Kiertosuunta valittiin sujuvan maaliin tulon perusteella myötäpäiväksi. Suunnittelun rutiinit olivat ainakin omalta osaltani hukassa, onneksi Anna oli kartalla heti ;)

Kisa

Startti oli perinteiseen tapaan kl. 12.00. Sadekin taukosi sopivasti ja liikkeelle päästiin kosteassa tuulessa. Lähtöpaikkana toiminut pelto oli vesisateen kostuttama.

IMG_2516

Eka Vekara-lippikset oli meidän tuntomerkkinä tällä kertaa. Niin ja iloinen mieli!

Kisa eteni alkuosuudella suunnitelman mukaisesti. 51-95 rastien välillä tieurien ja kartan katkoviivojen yhteyttä jouduttiin pari kertaa epäilemään, mutta oikeassa oltiin. 95-56-62-73 kuljettiin suunnitelman mukaan, vain n. 20min aikataulua perässä. Ei siis mitään hätää. 73-84 meitä auttoi uusi metsäautotie ja ennalta arvelluttanu ryteikkö-suo-ojan ylitys jäi kokematta. Kartassa tietä ei ollut. 84 oltiin hieman yli kl. 14.00, joten aikataulu oli edelleen hyvin kireä. Matkavauhtina meillä oli n. 5km tunnissa, joten jos joku heitti niin kokonaismatkan laskenta.

IMG_2522

Välituuletus, eka 10km takana.

84-41 välillä energianpuutos alkoi tuntua pienenä haparointina. Joka kerta on nyt käynyt niin, että kun miun keskittymiskyky alkaa hiipua, niin Annan vastaavasti paranee. Kiitos sen, 41 löytyi kohtuullisella vaivalla. Ennalta reitin puoliväliksi oli kaavailtu rastia 101. Sinne meno oli vaivalloista ja epävarmaa, vaikka gps-jälki ei sitä paljasta. Perillä oltiin 35min aikataulua perässä. Jälkien perusteella matkaa oli taitettu jo 17km. 101 jälkeen pidettiin evästauko, jossa paljastui, että emme olleet muistaneet syödä riittävästi. Kerran tunnissa energiaa, ai niin mikäs sääntö se oli? Evästauolla päätettiin jättää pois 44 ja 102 = 140 pistettä. Hieman harmitti, mutta kiire tulisi jo näilläkin valinnoilla.

IMG_2519

Kevät etenee, Team K etenee.

82 löytyi helposti, kiitos metsätalouden. 82 jälkeen aikaa oli 1,5 tuntia, ja matkaa jäljellä n. 7km. Ei suurta hätää, mutta virheisiin ei olisi myöskään varaa. Juoksu kulki melko mukavasti ja 82-53 puolivälissä siirryttiin oikaisulle, suunnitelman mukaan. 15 min oikaisun päätteeksi päädyttiin 300 metrin päähän oikaisun aloituksesta. Vähäisetkin pelivarat oli syöty. Lisäksi 53 mennessä kartan kapeat katkoviivat olivat epäselviä ja haparointia tapahtui taas. Lopulta 53 löytyi, mutta aikaa oli jäljellä enää 40min. Päätettiin jättää pois sekä 35 että 34. Lopulta maalissa kokonaisaikaa oli kulunut 5:46 ja pisteitä kertynyt 670.

Summarum

Loppusijoitus oli 32/63 ja omassa 6 tunnin sekasarjassa 12/23. Eroa voittajaan jäi 580 pistettä ja omassa sarjassakin 500 pistettä. Viime vuoden oman sarjan 4. sija vaihtui 12. sijaan, voittajien pistemäärien pysyen melko vakiona. Kokonaismatkaa meille tuli n. 29km. Alkuperäisen 890 pisteen suunnitelma olis edellyttänyt n. 10km pidemmän kierron ja 1,5km/h nopeampaa kulkua. Spekulointi sikseen, meillä oli hauskaa ja nautittiin siitä, että meille tuli taas roppakaupalla haastetta eteen. Fyysinen jaksaminen oli nyt parempi kuin aikaisemmin, mutta vauhtia pitäisi saada lisää. Ja sitähän saa juoksemalla metsässä.

IMG_2517

Kotisohvalta metsään – se on meidän motto!

Alun perin tämän kesän Rogaining-kaudesta piti tulla tynkä. Suomen MM-kisojen vuoksi, Retki-Rogaining on jo kahden viikon päästä. Sinne ei ollut tarkoitus mennä – alun perin. Loppukesän kahnauksiin on vielä niin pitkä aika, että nyt kuumeisesti pohditaan, että jos sitä ehkä kuitenkin….

IMG_2523

22 km takana. Innostusta tarjolla roppakaupalla.

Iltaretki jokisuistoon 20.4.2015

Kevään kulun havaitsee parhaiten juuri nyt. Illat pidentyvät ja silloin löytyy oiva aika retkeilyyn myös arki-iltana töiden jälkeen. Vietimme kolean, mutta kauniin illan Karvajalanjoen suistossa Taipalsaaren kunnassa.  Alueelle on kunnostettu kosteikko aika äskettäin ja samalla polkua sekä muuta ympäristöä oli laitettu kuntoon. Suistossa on komea laavu ja muutenkin hulppeat puitteet retkille. Pari tuntia luontoa tarkkaillen ja makkaraa paistellen oli mahtavaa. Luonto on nyt väritön, ikään kuin odottaen vihreän tuloa. Sekin on edessä ihan kohta.

Edellisen illan majavainto oli edelleen suuri, eikä täälläkään turhaan tarvinnut käydä. Jälkiä siellä ja täällä, vaikka itse majavaherrasta ei taidettu nähdä kuin vilaus. Muita eläinystäviä olivat telkät ja joutsenet.

IMG_2230 – kopio

Väritön maailma.

IMG_2244 – kopio

Peilityyni kevätilta – no ei ihan…

IMG_2248 – kopio

Maisemia kohti yläjuoksua

IMG_2238 – kopio

Nälkäinen iltaretkeilijä

In the middle of nowhere (Salla) 28.3-4.4.2015

100. juttu meiltä. Juhlimme 5. vuosipäivää liikunnan merkeissä. Juhlan kunniaksi uudistimme blogin ulkoasua ja uutta sisältöäkin on tulossa kevään ja kesän aikana.

Haaveenamme on pitkään ollut talviloma Lapissa ja marraskuussa saatu esimaku sai meidät varaamaan kevääksi koko viikon Lappia. Salla kuuluu Lappiin, vaikka onkin sen eteläisintä osaa. Päädyttiin paikkaan, jossa ei olisi liikaa ihmisiä, mutta hyvä ja laaja latuverkko. No ihan yksin ei hiihtokeskusta meille annettu, mutta kuitenkin.

Tässä vähän kuvailuja hiihtolenkeistä, joita tehtiin viikon aikana. Latukarttaa voi ihastella [täältä] pysyy ehkä vähän paremmin ns. kartalla.

1. Hiihtolenkki: Ruuhitunturin lenkki, n. 20km

Pitkän ajopäivän päälle (750km) suunnattiin heti ladulle. Sunnuntaiaamuna ei kanssahiihtäjiä paljon ollut ja muutenkin tuntui, että ihmiset lähtivät hiihtämään lähempänä puolta päivää. Lähtöpaikkana oli Sallatunturin Tuvat, jossa majoituimme. Ladut lähtivät moneen suuntaan lähes mökin vierestä, joten ensimmäiselle aamulle vaihtoehtoja riitti. Ruuhitunturin latu oli kuvattu helpoksi, joskin nousua olisi edessä reilut 100m. Ensimmäisenä etappina oli päästä nauttimaan munkkikahvit Ruuhitunturin erämaakahvilassa. Anna kärsi pito-ongelmasta, joka ratkaistiin myöhemmin. Omat sukseni toimi melko mukavasti. Latu ei ollut jäinen, enemmänkin kostea. Tuoretta irtolunta ladulla ei ollut kuin avoimilla paikoilla.

Munkkikahvien jälkeen laskeuduttiin Lehtoaapan kodalle. Annan pito-ongelmat ratkesivat, kun vaihdettiin monoja päittäin. Näin ollen hiihdin anopin suksien lisäksi myös anopin monoilla. Ei ne suuret tulot, vaan olemattomat kulut…. Annan pito oli kiinni hankaavista monoista, jolloin potku ei osunut pitoalueelle riittävästi. Latua pitkin lasketeltiin kohti Siskelilampea, jossa maistui sitten jo leipäset. Poropuiston kautta suksittiin takaisin mökille ja kevyeksi aloitukseksi aiotusta lenkistä tulikin yli 20km pitkä.

IMG_2417

Matkalla kohti Ruuhitunturia.

IMG_2420

Palkinto ja nimet kirjaan.

2. Hiihtolenkki: Kaunisharjun lenkki, n. 16km

Liekö ollut sunnuntain raju aloitus vai mikä syynä, mutta maanantai meni meillä toipuessa erilaisista oireista. Tiistaiksi toivuimme jo ladulle ja nyt reitiksi valikoitui Ison ja Pienen Pyhätunturin (nyk. Sallatunturit) välistä kulkeva tunturilatu, josta oli tarkoitus poiketa lisäksi Kaunisharjun lenkille. Alkumatkasta kuljettiin ensilumen ladulla Keselmäjärven ohi, josta noustiin tunturien väliseen satulaan. Keli alkoi muuttua haastavaksi ensimmäisen viiden kilometrin jälkeen. Märkää lunta taivaan täydeltä! Itäkodalla hörpättiin kaffet/kaakaot ja toinen meistä piti kiinni munkkioptiosta : ) Latu kohti Kaunisharjua oli periaatteessa alamäkeä, mutta paakkuuntuva irtolumi teki matkasta ylämäkeä. Kaunisharjun laavulla oli vuorossa evästauko, edellisten hiihtäjien virittämän nuotion ääressä. Loppumatka oli – jos mahdollista – vieläkin enemmän paakkuuntuvaa, lumentulolle ei näyttänyt tulevan loppua.

IMG_2430

Lumituiskussa Kaunisharjun laavulla.

3. Hiihtolenkki: Kalliojärvi-Ruuhitunturi, n. 27 km

Seuraava hiihtolenkki ajoittui torstaille, joka oli sään puolesta paras päivä. Suunnaksi otettiin Kalliojärven autiotupa, joka on Sallan latujen länsireunalla. Kalliojärvelle vei aamusta vielä varsin jäinen latu, joten käsivoimia kyseltiin heti alkumatkasta lähtien. Kalliojärvi on hieman ”repovesimaisessa” ympäristössä. Rannalla on kallion päällä autiotupa/päivätupa, josta oli upeat näkymät rotkojärvelle. Auringon paistaessa maiskuteltiin porolihikset napaan, jotta jaksettiin kivuta 185 nousumetriä tuttuun Ruuhitunturin maastoon n. 10km matkalla. Ruuhitunturilla tehdyllä nopealla kaffimunkki-tankkauksella jaksettiin nousta vielä loput kymmenet metrit noin kilometrin pituisella pätkällä Ruuhitunturin huipulle (470m). Näkymät olivat mahtavat niin Suomutunturin, Pyhä-Luoston kuin rajantakaisen oikean Sallatunturin suuntiin. Ruuhitunturilta laskettiin alas nyt toiselle puolelle kuin mihin maanantaina päädyttiin. Latukuvauksessa tämä osuus oli kuvattu vaativaksi. 4km aikana laskeuduttiin 207 metriä ja vauhti oli sen mukainen. Varsinkin kun ei ihan täysin voinut luottaa, että kurveissa pysyy ladulla. Loppumatka olikin sitten tuttu osuus kohti majapaikkaa.

IMG_2443

Evästauko Kalliojärven autiotuvalla.

IMG_2450 – kopio

Viikon parhaat näkymät Ruuhitunturin huipulta (470m).

4. Hiihtolenkki: Poropuisto-Kaunisharju, n. 17 km

Perjantaiaamuna olo ei ollut kovin vetreä, joten siirrettiin lenkille lähtöä iltapäivälle. Edellisen päivän loppuosuudesta oppineena, otettiin rohkeasti alle pitopohjasukset. Oikea valinta! Kulkemattomista laduista oli vaihtoehtoina enää hiihto Sallan kylälle tai yhdistelmä jostain aiemmista lenkeistä. Päädyimme jälkimmäiseen eli Poropuisto-Kaunisharju-Tunturilampi, josta taas eteenpäin tunturilatua pitkin kohti Keselmäjärveä. Loppuun säästettiin vaativaksi merkitty osuus, jossa laskua oli taas enemmän kuin riittävästi. Poropuiston – kahvit ilman munkkia – jälkeen keli muuttui jälleen sateiseksi. Sukset eivät jäätyneet, mutta eipä luistoa liikaa ollut. Tämä oli kuitenkin se mieluisampi vaihtoehto. Omat eväät nautiskeltiin UKK-reitin varrella olevan Tunturilampien laavun katveessa. Ladun vaativin osuus ei ehtinyt kovin vaativaksi muuttua, kun vauhtia piti lykkiä lisää. Lopussa tuntui jo ihan hyvältä ajatukselta, että hiihtokausi oli tässä.

IMG_2454 – kopio

Laavu Tunturilampien välissä ja UKK-reitin varrella.

Meillä oli todella mukavaa ja Salla oli erittäin toimiva vaihtoehto meille. Kuten tarinasta voi päätellä, meille hiihto ei ole urheilua, vaan retkeilyä. Retkeilyä taas ei ole ilman kunnon eväitä. Seuraava Lapin reissu onkin jo muutaman kuukauden päästä ja toivottavasti myös loppuvuodesta päästään takaisin ylös.