Kategoria: Ferdi

Munterossa 19.8.2020

Kesäloman jälkeen retki-innostus on monesti ns. hakusessa pitkälle syksyyn. Tänä kesänä Annan pakollinen tauko keskellä kesää aiheutti kuitenkin retkikärpäsen puremia jo elokuussa. Myös arkisin.

Torstain etätyöpäivän päätteeksi lähdettin Ferdin kanssa hakemaan Anna töistä ja ajettiin pienen evästyksen jälkeen Lappeenrannan Munteroon. Googletetusta suunnistuskarttapohjasta pääteltiin polkureitti, josta tulisi paitsi hyvä iltalenkki Ferdin kanssa, niin pieni retki tuttuun, mutta samalla tuntemattomaan paikkaan. Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta?

Muntero sijaitsee Lappeenrannan länsipuolella, Salpalinjan maisemissa. Läheisen asuinalueen rajat laajenevat kohtia metsiä ja pian tätä polkureittiä ei ole enää tässä muodossa järkevä käyttää. Harmillista, mutta sellaista se nyt vaan on.

Polku kiertelee pitkin soiden varsia Rovonlahden rantaan, joka on Pien-Saimaata Lappeenranan, Lemin ja Taipalsaaren rajavesillä. Ilta oli hieno, lämmin ja luonto oli kaunista, jos sitä asuinalueen valtausta ei oteta huomioon. Kiva retki – mihinköhän sitä viikonloppuna menisi?

Suota ja harjuja, eteläkarjalaista maisemaa Salpalinjan kupeessa.
Rovonlahti, Pien-Saimaa.
Komea se on loppukesänkin järvimaisema.
Muuten on hiljaista, mitä nyt rakennustöiden ääntä vähän kuuluu.
Reitti ei ole ihan helpoimmasta päästä, merkintöjä ei ole.

Sijainti: Muntero, Lappeenranta

ETRS89 (~WGS84)
61° 3,30082′, 28° 2,66234′

Seikkailu Savossa 14.8.2020

Mikä on laji, jossa tarvitaan geokätköilijän vaistoa, mutta jossa varsinaista kätköä ei saa noutaa ihminen, vaan koira? En tiedä, mutta silti lähdettiin perjantai-iltapäivän päätteeksi rohkeasti kohti Mikkeliä ja Kätköjen iltaa.

Ferdin blogista löytyy tästä enemmän ja tunnelmia kuvineen. Miulle jäi päällimmäisenä mieleen juuri tunnelma ja hienoinen jännitys, joka ainakin miulla oli ennen lähtöä ja tapahtuman alkua. Tällaista ei ole tehty moneen vuoteen, mutta joskus tehtiin paljonkin. Ennakkoluulotonta heittäytymistä.

Tämä oli aivan mahtava tapa viettää elokuisen perjaintain lämmintä, mutta pikku hiljaa jo hämärtyvää iltaa. Kaikista jännittävintä oli rastien etsintä ja lähestyminen, onko tuo toinen koiran ulkoiluttaja yksi meistä? Näitä lisää kiitos!

Pankalammen rantaa Mikkelissä.
Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli.
Tällainen maisema löytyi keskeltä Mikkeliä.
Rata alkoi ja päättyi Pankalammen ympäristöön.
Rakennetussa ympäristössä geokätköilyssä on aina omat jujunsa.
Osa kätköistä ei ollut ihmiselläkään ihan helpoimmasta päästä.
”Miun palkinto, miun herkut.”

Sijainti: Pankalampi, Mikkeli.

ETRS89 (~WGS84)
61° 41,44564′, 27° 15,10051′

Loppukesän antimia 8.8.2020

Tänä vuonna on kunnostauduttu monessa asiassa, yksi niistä on sienet. Kantarellejä on saatu kerättyä pakkaseen asti, mutta suurin yllätys löytyi ihan takapihalta. Meidän peruslenkkipolun varrelta löydettiin niin iso apaja mustatorvisieniä, että sienikorikin hajoisi. Ahneella on tunnettu loppu. :)

Anna koulutti Ferdin haistamaan mm. kantarellejä. Kätevä taito.
Näitä on ihan mahottomasti.
Kuuma päivä, mutta keittohommat on tehtävä.
Sienipaikkoihin mennään yleensä vaikeimman kautta, harhautus sekin.
Siellä se on, apaja!
Useampana iltapäivänä on nyt poimittu sieniä.
Kotimatkalta poimittiin vielä nämä ja sitten hajosi kori.
Mikä lie peto?
Putsaus- ja pakastushommia.

Sijainti: Kukapa sitä nyt sienipaikkoja paljastaa? Etsimään vaan!