#ekaretki2019 – Berliini

Aiemmista vuosista poiketen vuoden 2019 ensimmäiselle retkelle ei lähdetty lähimetsään, vaan Berliiniin. Meillä molemmilla oli mahdollisuus pidentää loppiaisviikonloppua kummastakin päästä, jolloin rohkaistuimme lähtemään eurooppalaisen suurkaupungin vilskeeseen.

Käymme ulkomailla harvoin, kerran vuodesssa tai vieläkin harvemmin. Suurkaupungissa sitäkin harvemmin, kaupungit kun ei ole ihan se meidän juttu. Joskus on kuitenkin villiä yllättää itsensä ja lähteä maaseudun rauhasta kohti jotain ihan muuta.

Berliinissä ollaan käyty edellisen kerran kesällä 2012 (ehkä). Silloin vietettiin välipäivä kaupungissa ennen Suomeen paluuta.

Annetaan taas kuvien kertoa meidän näköisestä retkestä. Hienoinen jännitys täysin toisenlaiseen ympäristöön siirryttäessä karistettiin kävelemällä Tegelin lentoasemalta keskustaan – silminnäkijähavaintojen perusteella kukaan muu ei tätä tehnyt, oltiinko peräti historian ensimmäiset?

Lankakauppakierros on meille vakio uudessa isommassa paikassa. Nytkin sitä täydennettiin historian kerroksilla, joista ollaan molemmat kiinnostuneita. Kävelykilometrejä tuli 50, lisäksi liikkumista junalla, metrolla ja bussilla tarpeen mukaan. Internet-yhteys osoittautui erittäin tarpeelliseksi poikkeusreittien (joukkoliikenne) ymmärtämiseksi ja väistämiseksi (omat korvaavat ratkaisut).  Oatlyn kahvilanavgiaattori taas oli oiva apu kauramaidon metsästyksen osalta.

Hieno reissu! Ajankohta matkustamiselle oli myös hyvä, sillä turisteja oli rajallisesti.  Seuraavia suunnitelmia punotaan jo, mutta yleensä ne ehtii mennä  uusiksi jossain vaiheessa. :)

Eikun menoksi. Vähän jännittää, mutta ei anneta sen häiritä liikaa.
Kävellen kohti keskustaa, Wullenwebersteg, Spree-joki.
Tihkusateessa kävellen kohti keskustaa, Siegessäule.
Lankakauppakierrokselle, harmaudesta huolimatta erinomainen kävelysää.
Lauantaiaamu, +6’C ja aurinkoa. Panoramapunkt.de
Edellisen päivän 25 kävelykilometriä ei näy missään. :D
Taustalla talvinen Tiergarten.
Ei ihan perinteinen näköalapaikka keskellä kaupunkia.
DDR Wachturm, Erna-Berger-Straße.
Lounastauko ja uuden kynän ihastelua, Checkpoint Charlie.
Lankakauppavisiitin jälkeen maistuu kunnon kahvi, THE BARN Café Mitte, Auguststraße.
Paluu Yarn over Berlin-lankakaupasta, Ebertbrücke.
Sunnuntaiaamukin käynnistyy historian kerrosten esiin kaivamisella, Denkmal für die ermordeten Juden Europas.
Denkmal für die ermordeten Juden Europas.
Denkmal für die ermordeten Juden Europas.
Denkmal für die ermordeten Juden Europas.
Denkmal für die ermordeten Juden Europas.
Ensimmäisen Berliinin muurilla ammutun henkilön muistomerkki, Gedenkstätte Günter Litfin, Kieler Straße.
Terveellisiä eväitä unohtamatta, historian kahlaus jalkapelissä on rankkaa puuhaa. 19grams Chaussee, Chausseestraße.
Kuoleman käytävä ja Berliinin muurin muistomerkki, Gedenkstätte Bernauerstraße.
Gedenkstätte Bernauerstraße.
Gedenkstätte Bernauerstraße.
Christmas Garden, Botanischer Garten und Botanisches Museum.
Christmas Garden, Botanischer Garten und Botanisches Museum.
Christmas Garden, Botanischer Garten und Botanisches Museum.
Christmas Garden, Botanischer Garten und Botanisches Museum.
Christmas Garden, Botanischer Garten und Botanisches Museum.
Christmas Garden, Botanischer Garten und Botanisches Museum.
Viimeinen ilta Berliinissä ja viimeistä iltaa myös Christmas Garden.
Monta muistoa rikkaampana ja rohkeampana takaisin kotiin.

PS. Reissun päätteeksi osoitimme tukeamme MyClimate-projektille [https://www.myclimate.org/] lentomatkustamisen aiheuttamien päästöjen kompensoimiseksi.

Junamatka eiliseen

Viime vuosina ollaan päästy eroon liian ryppyotsaisesta retkeilystä. Joskus reissut voivat päätyä tai osua kaupunkiin, eikä kulkuvälineenäkään ole aina jalat. Tällä kertaa tarvittiin niitäkin, mutta ennen kaikkea matkattiin historiaan.

Loppukesän lauantaina tehtiin retki uneliaan maaseudun läpi, höyryveturin vetäessä vaunuja ja tunnelmaa, jota ei helposti muulta enää tavoita. Kohteena oli Loviisa. Tämä reissu oli hyvä ja tarpeellinen muistutus siitä, miten tärkeää on tehdä innostavia ja mielekkäitä asioita keskellä arkea.

Kesäretkelle – nyt

Ex-Tempore kesäretket on aina olleet meille ominaisia. Syystä tai toisesta niitä ei ole ollut useaan vuoteen, mutta kesäretkelle lähtemisen taito meillä edelleen on.

Tarina alkaa näin. Nautitaan lauantaiaamun ekat kahvikupposet.

H: ”Pitäiskö lähtee tänää johonkii?”
A: ”Ehkä.”
H:”Olis kiva lähtee johonkii…”
A: ”Olis kiva käydä jossain sellasessa vanhassa ruukissa.”
H: ”Ja käydä meren rannalla. ”
A: ”Ja lankakaupassa!”

Jotenkin näin. Tärkeintä on, että ollaan tunnin päästä menossa, koska muuten ei edes lähdetä. Missä sitten käytiin? Strömforsin ruukkimiljöössä, Porvoossa ja Pernajassa. Paljon pikkuteitä, paljon aikaa ja meidän juttuja.


Maalaismaisemaa Elimäen ja Ruotsinpyhtään välillä. Evästauko.

Strömforsin Ruukki.

Ruotsinpyhtään kirkko.

Iltapäiväkahvit Porvoossa.

Ihan kuin oltaisiin Saksassa. (Porvoon tuomiokirkko)

Porvoon tuomiokirkon maisemissa.

Porvoonjoki.

Wanhaa Porvoota.

Näkymä Porvooseen, Iso Linnamäki.

Muinaislinnan vallihautoja.

Anna Puussa.

Vehreää kaupunkimiljöötä ;-)

Porvoon kujilla.

Porvoon kujilla.

Agricolaa moikkaamassa, Pernaja.

Pyhän Mikaelin kirkko, Pernaja.

”Aamulla en tiennyt käveleväni illalla meren rannalla.”