Viimeinen metsäyö tällä reissulla. Suomussalmella ruokavarantoja täydentäessä piti jo varuiksi nostaa rahaa mökkiyötä varten, sen verran raju ukkonen nousi päälle. Sateet kuitenkin tuli ja meni ja Martinselkosten parkkipaikalla jo sateenkaari näytti suuntaa. Hyvää tuuria on ollut muutenkin matkassa kelien kanssa!
Retki ei ole mikään ilman autiotuvassa nukuttua yötä. Leiripaikaksi valikoitui Lintulammen tupa, jota saimme pitää ihan omanamme. Laavuyöstä viisastuneina katsottiin kyllä valmiiksi teltallekin paikkaa, jos hyttyset meinaa ruveta kuokkimaan. Hyttyset pysyi kuitenkin ulkona ja tupa tarjosi makoisat unet.
Vieraskirjasta luettiin, että Karttimonjoen ylittävä lautta oli huonossa kunnossa. Päätettiin kuitenkin seuraavana päivänä mennä katsastamaan tilanne, sillä kiinnosti tutustua selkosiin lähemminkin. Lautta olikin vaihdettu soutuveneeseen, joten joen ylitys sujui helposti ja päästiin jatkamaan matkaa kohti Teerilammen tupaa. Muutkin retkikohteet tällä reissulla oli erämaata, mutta Martinselkoset ehkä kaikkein eniten. Korvessa ja soiden välissä kulkiessa tunsi, miten ympärillä on koskematonta luontoa ja lääniä olla. Hyttyset joudutti matkaa, ja se oli ehkä vähän harmikin, koska maisemia olisi ollut ihanaa ihastella pidempäänkin.
Siirtyminen sivistyksen pariin edessä.. Metsäläisen elämä on ihanaa, kun kaikki ei oo niin justiinsa. Ja se on kyllä ihmeen vapauttavaa, kun kaikki tarvittava on mukana rinkassa. Seuraavia vaelluksia odotellessa…