No, ei me kyllä oikeesti pikkujoulua lähdetty viettämään, mutta kun ravintolassakin syötiin ennen retkeä jouluateria.. niin olkoon nyt sitten vaikka pikkujouluretki!
Matka ei ollut pitkä, varusteet eikä päivän pituus sallineet tällä kertaa meille pidempää tutustumista Käsivarren luontoon. Varmasti tulemme uudestaan, kenties jo ensi kesänä. Kesävaellusmaisemien katsastelua siis, vaikka mieli olisi kyllä tehnyt tarpoa pidemmällekin tunturin kuvetta.
Saana nähtiin Kilpisjärvelle saapuessa, sitten se verhoutui sumupilven sekaan. Lunta oli täällä paljon vähemmän kuin Hetassa. Pakkastakin paljon niukemmin.
Mennen tullen ajettiin tietty Muotkatakan eli Suomen maanteiden korkeimman kohdan kautta, komeammaksi kävi maisemat mitä pidemmälle päästiin…
Hittolaine, on kyl kieltämät komiat maisemat!