Kevät 2018

Miten kevät eteni? Harvana vuonna sen todella muistaa. Siksi tämä kirjoitus.

Pääsiäismaanantaina 2.4.2018 näytti tältä:

Kevätseurantapolku, ummessa. Lisää lunta 15 cm. Huhtikuu :/

Kaikki edellisen vuoden jääkauden merkit olivat taas näkyvillä.

Pakkanen paukkui öisin, mutta aurinko alkoi lämmittää.

Parin viikon aikana kävi lopulta näin.

Ensin lähti lumet.

Sitten tuli  kelirikko.

Ja lopulta ensimmäiset leskenlehdet.

Perinteinen Salpaus-Rogaining käytiin nauttimassa 28.4.2018 Lahden pohjoispuolella.

Lämmintä ilmassa ja vettä maastossa.

Vappuaattona oli vielä koleaa ja sateista.

Kevättyöt olivat jo käynnissä.

Luonto odotti valoa ja lämpöä.

Muutos oli kuitenkin jo tulossa.

Ja kumppareille oli vielä käyttöä.

Yhtäkkiä alkoi tulla kesä.

Kangasvuokkoja oli enemmän kuin viime vuonna, parhaimmillaan laskettiin yli 200 kpl:tta.

Talviturkki jäi Puumalaan perinteiseen tapaan helatorstaina 10.5.2018.

Porrassalmella, muistomerkin ja museotien maisemissa.

Kauniita aamuja, kesäistä hellettä.

Pyöräretkiä, siellä ja täällä.

Sellainen oli tämä kevät, nyt se ainakin muistetaan.

Synttärijuhlaa

Blogimme täyttää tänään jo kahdeksan. Juhlapäivän kunniaksi käytiin hiihtelemässä pimeässä metsässä lumipyryn vauhdittamana. Voisi siis sanoa osuvasti, että vietimme juhlaa arjessa, meiän metsässä. Hankimme alkuviikosta nuotiopuut kuten myös raikkaan pikkulapion nuotiopaikan putsaukseen. Mieli veti kuitenkin ladulle. Ja siitähän tässä lopulta on kysymys. Mennä mihin mieli vie.

137 aikaisemmin kirjoitettuun tarinaan on upotettu näitä mielitekoja. Joskus on eksytty tältä tieltä, mutta nyt tuntuu taas siltä, että oikea reitti on löytynyt. Polkuahan siinä ei tarvitse olla, se vain tuntuu oikealta.

Synttärikahvien lomassa kirjailtiin haaveita tälle vuodelle. Osasta on puhuttu pitkään, osa on uudempia. Annan listalle päätyi joululahjamme metsäkohde, minun listalle luetun Iijoki-sarjan maisemat.

 

Saas nähdä mihin mennään ja täydentyykö lista kohteilla, joista ei vielä tiedetä mitään. Yhdeksäs vuosi alkaa kuitekin hyvin talvisena.

7-vuotias

Tänään on blogimme synttäripäivä! Juhlimme ulkoilun merkeissä, ei kahvitarjoilua eikä vastaanottoa :)

7 vuotta sitten aloitettiin tällä:

Tänään aurinko paisto uimahallin ikkunoiden läpi niin, että se näytti ihan kevät auringolta. [Ulkona -22’C]. Missä lienet kevät???

Kerättiin juhlan kunniaksi vähän erilaisia muistoja matkan varrelta. Kaikkiin löyty omat tarinansa näiltä sivuilta.

2010 Karhunkierros

Anna: ‘Opin paljon miehestäni…mm. ettei rinkan pakkaaminen ole hänen vahvuuksiaan.’

Henri: ‘Mie taidan jäädä tähän.’

2011 Köngäskierros

Anna: ‘Villiä ja vapaata aikaa. Uskallettiin ehkä enemmän kuin nykyisin.’

Henri: ‘Röllimaata etsimässä.’

2012 Kieverrysjärvet

Anna: ‘Mieheni oli yhtä suon kanssa. Vitsi mikä löytö tää paikka oli!’

Henri: ‘Kuumaa, yöuinti puurossa, telttaan muutto keskiyöllä, kuva kertonee loput.’

2013 Repovesi

Anna: ‘Aina yhtä mukava palata, sama maisema on aina erilainen.’

Henri: ‘Miun eka retkikohde Annan kanssa, siksi ehkä niin erityinen.’

2014 Urho Kekkosen kansallispuisto

Anna: ‘Eka offroad-reissu. Jälkeenpäin tajus ettei oltu kuitenkaan ihan erämaassa. Jos et muuta jaksa, ni muista hymyillä!’

Henri: ‘Turvaverkkojen ravistelua ja pahimpaan varautumista. Turhaan.’

2015 Hailuoto, Retki-Rogaining

Anna: ‘Mei tiimi on paras.’

Henri: ‘Nii on!’

2016 Savitaipale

Anna: ‘Kotimetsä, paras metsä.’

Henri: ‘Lähellä on kaikki mitä tarttee, seikkailutkin.’