Metsäsuhteita

Sain toukokuussa mielenkiintoisen pyynnön: Kerro metsäsuhteestasi. Pyyntö liittyi Suomen Metsämuseo Luston metsäsuhteita-teemaan. Lupauduin tehtävään sen suurempia pohtimatta. Sittemmin osoittautui, että metsäsuhteesta kertominen ei ollutkaan ihan yksinkertainen juttu. Vihdoin kesän jälkeen sain suhteeni kasaan. :)

Varsinainen postaus löytyy täältä, videon kera.

Polkua pitkin tai sen vierestä

Kuten videolta käy ilmi, metsäsuhde ei ole puhtaasti omani, vaan nimenomaan meidän metsäsuhde.

 

Savon alpit

Viime vuosina tällaiset tempaukset ovat jääneet täysin välistä. Aamulla eväät reppuun, sukset takakonttiin ja matkaan. Pitkästä aikaa on talvi, joka tarjoaa riittävästi lunta melkein mihin tahansa harrastukseen. Myös liukulumikengillä laskuun löytyy sopivia mäkiä läheltä ja kaukaa.

Tällä kertaa matkattiin Saimaan toiselle rannalle, Savon alpeille. Linnuntietä matkaa on vain 45 km, mutta teitä pitkin 150 km. Sellainen on saariston maailma. Huippusää innosti laskemaan isoja ja pienempiä mäkiä. Myös muutama video kuvattiin. Toivottavasti kuvista ja videoista välittyy hauskuus ja ehkä vähän rohkeuskin.

Maaseudun Tulevaisuus testasi liukulumikenkiä metsäsuksien korvaajina, vaikka kyse on täysin eri asioista. Olisi ollut mukavaa nähdä testaaja laskemassa metsäsuksilla Juhannuskalliolta alas. 

Ensin harjoittelua pellolla.

Laskuasennon säätämistä.

Ei onnistunut, uudestaan…

Sitten onkin aika siirtyä Juhannuskalliolle.

Hissi ei ollut tänään käytössä.

Jaksaa, jaksaa…

Hups.

Hitaasti, mutta varmasti ylös asti.

Tuttu tilanne tuntureilta, huippuhan ei ole vielä tässä.

Hyvä tästä tulee.

Juhannuskallion puhtaat rinteet.

Annan slalom-näyte.

Toinen meistä on lasketellut, toinen ei.

Hyvinhän se sujuu, kohta on minun vuoroni.

Ei merkkiäkään epävarmuudesta.

Vauhdin hurmaa.

Oho, mihis kuvaaja katosi?

 Liukulumikengistäkö ei muka ole metsään? Pöh.

Kotia kohti, huippupäivä!

Joskus arkiset murheet kasvavat ylisuuriin mittoihin. Kaivan jatkossa nämä videot esiin aina kun tarvitaan muistutus sitkeydestä, jota tarvittaessa kyllä löytyy.

Mäenlaskua, tyyli vapaa

Niin huoleton, tuo leikki on ja aivan verraton..

Lähimetsissä on juuri sen verran lunta, että meidän umpihankisuksilla tai liukulumikengillä on mahdollista liikkua hiihtäen. Meillä päin hiihdetään kotipihasta suoraan metsään ja siitähän se idea sitten lähti. Anna lupasi viedä minut laskemaan mäkeä ja sehän myös tehtiin. Elämäänsä voi elää niin monella tapaa, meillä on tällainen tapa.

Latu menee siitä mihin sen tekee.

Lähimetsässä on taikaa ja tunnelmaa.

Korppia kuunnellaan. Ja mikäs on kuunnellessa, kun metsämiehen kaulaa lämmittää uusi kauluri.

Annan esimerkkisuoritus. Eikun perässä…

Kaikki hyvin, kukaan paitsi Anna, ei nähnyt.

Aurinko :)

Hiljakseen satelee lunta ja samalla aurinko yrittää esiin. Keskitalvi.

Onnistunut mallisuoritus tässä: