Kevät 2018

Miten kevät eteni? Harvana vuonna sen todella muistaa. Siksi tämä kirjoitus.

Pääsiäismaanantaina 2.4.2018 näytti tältä:

Kevätseurantapolku, ummessa. Lisää lunta 15 cm. Huhtikuu :/

Kaikki edellisen vuoden jääkauden merkit olivat taas näkyvillä.

Pakkanen paukkui öisin, mutta aurinko alkoi lämmittää.

Parin viikon aikana kävi lopulta näin.

Ensin lähti lumet.

Sitten tuli  kelirikko.

Ja lopulta ensimmäiset leskenlehdet.

Perinteinen Salpaus-Rogaining käytiin nauttimassa 28.4.2018 Lahden pohjoispuolella.

Lämmintä ilmassa ja vettä maastossa.

Vappuaattona oli vielä koleaa ja sateista.

Kevättyöt olivat jo käynnissä.

Luonto odotti valoa ja lämpöä.

Muutos oli kuitenkin jo tulossa.

Ja kumppareille oli vielä käyttöä.

Yhtäkkiä alkoi tulla kesä.

Kangasvuokkoja oli enemmän kuin viime vuonna, parhaimmillaan laskettiin yli 200 kpl:tta.

Talviturkki jäi Puumalaan perinteiseen tapaan helatorstaina 10.5.2018.

Porrassalmella, muistomerkin ja museotien maisemissa.

Kauniita aamuja, kesäistä hellettä.

Pyöräretkiä, siellä ja täällä.

Sellainen oli tämä kevät, nyt se ainakin muistetaan.

Kitkajoki, aamulla ennen turisteja

Lauantaista lauantaihin kestävällä lomalla, perjantai on se päivä, kun ilmassa alkaa olla  jo kotialähdön tunnelmaa (ja lisäksi alkaa tuntua, ehkä myös näkyä monen päivän remuaminen ulkona). Mikäs silloin on sen parempaa, kun lähteä aikaisin aamulla lenkille, ennen turisteja. Pieni Karhunkierros on 12 km pituinen ja keväthankikelissä sen voi sujuvasti aloittaa Juumasta. Lumikenkien sijaan meillä oli talvilenkkarit – hyvä valinta.

Oulangan kansallispuisto.

Myllykoski pauhaa, vaikka pakkasta on vielä riittävästi.

Kuukkeli se on, vaikka kuva ei sitä ihan tarkasti kerrokaan.

Kohti Kallioporttia.

Kallioportilla.

Horisontissa näkyy vaaroja ja tuntureita Venäjän puolella.

Kallioportin kuuluisat rappuset. Annan tyyli, itse laskin mäkeä.

Tasamaata kohti Harrisuvannon laavua.

Kalliosaaren edustalla, alhaalla Kitkajoki.

Jyrävä, talviasussa vielä.

Takaisin Myllykoskella, lenkki melkein heitetty.

Vihdoinkin Riisitunturissa

Joskus kevätlomat tai lomat muutenkin meni niin, että meillä oli 15 kohdetta, joissa kaikissa piti ehtiä käydä. Tällä kevätlomalla niitä oli vain yksi. Riisitunturi on meille erityisen tärkeä – se on ollut sitä häämatkastamme lähtien eli melkein kymmenen vuoden ajan. Sää suosi ja meno oli sen mukaista. Varusteena oli iloisen lomamielen lisäksi OAC:n liukulumikengät ja riittävästi evästä. Tällä kertaa kuvatekstejä ei tarvita.