Kesä- ja samalla kisakausi 2014 on nyt avattu Kevät-Rogainingin merkeissä. Kisa-alue oli osin Sipoonkorven kansallispuistossa, joten saatiin myös sillä saralla yksi saavutus plakkariin! Rogaining tapahtuma oli meille kaikenkaikkiaan neljäs ja erityislaatuista oli, että mie sain olla joukkueenjohtajana, Henri on hoitanut valmentamisen.
Maasto oli jo sangen keväinen, lunta ripauksina siellä täällä – perhosia liiteli ja sinivuokot työnteli varsiaan heinikosta (pieniä luontohavaintoja kerkii tehdä aina ;)). Nyt maaliskuussa keli oli lähes samanlainen kuin viime vuoden toukokuulla Salpaus-Rogainingissa. Meillä oli maastolenkkarit ja paikoin jäisiksi tallautuneilla poluilla pito jäi vajaaksi. Onneksi suurin osa mentiin metsää pitkin, joten nuo jäiset kohdat meni palautteluna..
Tässä kisassa ei ollut laisinkaan erikseen suunnitteluaikaa, vaan aika lähti rullaamaan heti kartan saannin jälkeen. Käytettiin reitin suunnitteluun alussa neljä minuuttia ja tarkisteltiin reittiä aina matkan varrella. 
Poikkeuksena aiempiin suorituksiin emme lähteneet keräämään kaikkia jämärasteja, vaan saalistetiin isompia pisteitä. Kaikki seiskat (pisteitä sai aina 2, 3, 5 tai 7) kerättiinkin talteen ja yhteensä pojoja kertyi 84. Reittiin oltiin maalissa tyytyväisiä, vaikka aikaa jäi melkein 20 minuuttia käyttämättä. Yksi rasti olisi hyvällä juoksuvoimalla ja suunnistussuorituksella ollut saatavissa, mutta muuten meille optimimatka. Oli siis syytäkin olla tyytyväinen: kaikkien aikojen paras kisa sijoituksen (57/94) ja pisteprosenttien (74/100%) perusteella. Antaahan tuo osviittaa kehityksen suunnasta, vaikka edelleenkin ne elämykset ja yhteiset hetket on mitä myös metsässä kirmaamalla haetaan.. 
Suunnistussuoritus oli näinkin alkukaudesta oikein mainio. Muutama haparoiva reitinvalinta (joista toinen vei vahingossa rastille..) ja yksi totaalitippuminen oli ainoat miinukset. Onneks kartalle päästiin suht nopeesti takas. Positiivisena yllärinä oli, että koko matkan (n. 16 km) jaksoi hölkätä pieniä kävelypätkiä ja kolmea lyhyttä evästaukoa lukuunottamatta.
Eväspolitiikasta muutama lause viel tähän loppuun. Omatekoset superkeksit oli maistuvampaa tankkausta kuin kaupan vastaavat, mustikkakeittoa ei vaan voita mikään ja sämpylät on näin lyhyellä reitillä liikaa. Vettäkin kun oppis juomaan enemmän, niin jaksas paremmin, Juomarepun 1½ litrasta kulu vaan kolmasosa!!! 
Hyvillä mielin uusia haasteita kohti :)
Valmentaja mainitsi jotain RepPU-harjoituksesta(Repovesi Polkujen Ulkopuolella) ja Salpaukseen täytyy lähteä tekemään vertailutulos..