Seitsemisen kansallispuisto 4.-5.7.2010

Huh hellettä! Eli lämmintä pitelee edelleen.. Ehkä vähän rankka sää patikointiin rinkan kanssa? Lähdettiin tutustumaan puistoon Kirkas-Soljaselta.

Kierrettiin ensin Soljasten suon luontopolku. Se antoi hyvin osviittaa Seitsemisestä, pinta-alasta suurin osa on suota tai soistunutta maata. Luontopolun kierrettyämme jatkettiin patikointia Jaulin kautta vanhalle Myllylle ja takaisin autolle. Reitti oli helppokulkuista eikä korkeuseroja juurikaan ole.

Yöksi päätettiin mennä Koverolammelle ja välietappiin käytettiin autoa. Reitin varrelle jäi Multiharjun aarnimetsä ja Koveron kruununmetsätorppa. Torppa toimii nykyisin perinnetilana (”Päivää?!”) eläimineen ja emäntineen. Kovero sykähdytti Seitsemisellä ehkä eniten, tila suorastaan pursusi historiaa ja entisaikaa. Koverolammella oli muitakin retkeilijöitä, oltiin sielläkin onneksi ensimmäisinä valitsemassa teltalle paikkaa. Lämmin suovesi ei juurikaa viilentänyt väsyneitä jalkoja, mutta hiet sentään huuhtoitui pois. Vesihuollon (lämpötila +30C) takaamiseksi haettiin vielä jalkapatikalla auto (20l:n vesipönttöineen!) lähemmäs. Seuraavana päivänä käväistiin Kirkkaanlammin kankaalla ja päätettiin sanoa hetkeksi patikkaretkille hyvästit.

Seitseminen ei ehkä antanut niin paljon kuin odotimme: luonto oli hyvin samankaltaista joka puolella Seitsemisenharjua ja Multiharjun aarniometsää lukuunottamatta. Hyvät nuotiopaikat, luontokeskus ja Koveron torppa kannattaa kuitenkin käydä tsekkaamassa!

Isojärven kansallispuisto, 1.-2.7.2010

Vain vajaa viikko edellisestä reissusta ja Team K suuntaa taas kohti uusia seikkailuja. Tällä kertaa lähdettiin ihan oikealle ensimmäiselle kesälomamatkalle, kohteena Kuhmoinen. Alkuillan valoisina tunteina saavuttiin Kuorejärven nuotio-/leiripaikalle, johon pystytimme teltan. Juhannukselta alkanut helle ei tuntunut vielä kovinkaan rajulta, vaan nautittiin väsyneenä kesäillasta komeissa maisemissa. Nöden voimalla (illallinen) yritettiin myös kalastaa ahvenia vaiko kuoreita, eivät olleet kiinnostuneita.  Rauhallinen paikka, ei ollut muita retkeijöitä.

Aamiaisen ja aamutoimien jälkeen leiri kasaaan ja kohti Kalalahtea. Varmasti vielä joskus naurattaa, että tuli kaadettua liki 0,7 litraa vettä maahan (puhdasta) juuri ennen starttia. Latokuusikon ikimetsän kautta kuljettiin Vahterjärvelle ja sieltä Lortikan mahtaviin harjumaisemiin.  Lähteeltä vesitäydennykset, ja sitten oli vuorossa spriin kaataminen maahan. Hyvin menee! Noh, onneksi oli varalla polttoainetta, mutta joskus sitä malttia vaan voisi olla enemmän. Pikamarssia mentiin kuitenkin kohti Kalalahden taukopaikkaa (3,5km/50min). Kalalahdessa nautittiin lounas ja huilattiin ennen paluuta Heretyn parkkipaikkaa.

Paluumatkalla ylitettiin parikin nimetöntä kukkulaa, jotka kohosivat noin 50-60 metriä Isojärven yläpuolelle. Itsevarmoina todettiin, että nyt meille ei löydy väsyttävää nousua mistään. Helle oli tässä vaiheessa jo kuitenkin sen verran rajua, että voimia koeteltiin ihan oikeasti. Lisäksi hyttysystäviä oli enemmän kuin tarpeeksi, vaikka oli sopivat suoja-aineetkin mukana. Paluureitti kulki niin ikään Vahterjärven kautta kohti Herettyä. Loppumatka oli vanhaa savottapolkua, jossa oli aikanaan ajettu polkupyörällä. Liikkuminen oli nopeaa 14min/km, ja pian oltiinkin jo autolla. Vielä pulahdus raikkaaseen Kurkijärveen ja Isojärvi oli käsitelty.

Parasta Isojärvessä oli se, että rohkeasti lähdettiin yöretkelle tuntemattomaan. Uudet maisemat ja reitit tuovat lisäintoa, vaikka vähän väsyttäisikin. Isojärveä voi suositella hyvin parin päivän reissulle, eikä välttämättä tarvitse kiirehtiä ihan näin kovin :)