Pyöräretkeilyn SM-Kisat 2014 – 5-6.7.2014

Juhannuksen jälkeisestä kuntosuunnistusviikosta juuri ja juuri toipuneena edessä oli jo toista kertaa Pyöräretki eli pyöräretkeilyn SM-kisat Keuruun seudulla. Tämä on todella pitkä tarina, joten varaa mukaan kahvia ja tarvittava määrä lisäravintoa…

Lievää hermostuneisuutta oli havaittavissa jo kisaviikolla ja ei liene paljoakaan liiottelua, jos totean, että meitä molempia jännitti taas aika kovin. Pakkailtiin tavaroita jo hyvissä ajoin ja pyörän huoltokin ehdittiin tehdä ajoissa, vaikka osa meistä oli siitä hieman huolissaan. Tämän vuoden osallistumispäätös oli muuten tehty viime vuoden paluumatkalla.

IMG_1784

Perusjuoni kisassa oli sama kuin viimekin vuonna. Pyöräilyä, rasteja ja rasteilla erilaisia tehtäviä kahden päivän ajan. Nyt oli etukäteen tiedossa, että matka suuntautuu kohti Multiaa eli Keuruulta pohjoiseen. Kisaohjeista päätelleen matkaa tehtäisiin harvemmin asutulla seudulle kuin mitä edellisenä vuonna ja matkaa taitettaisiin enemmän sorapinnalla kuin asfaltilla. Yöpyminen tapahtuisi Multialla leirintäalueella ja sunnuntaina olisi paluu takaisin Keuruulle.

IMG_1787Viime kesään verrattuna oltiin viihdytty pyörän päällä todella vähän. Minulle oli hankittu uudet pyörälaukut ja makuualustat oli päivitetty astetta parempiin ja pienempiin. Sellainen ennakkoaavistus meillä kuitenkin oli, että oltaisiin edelleen raskaan sarjan kalustolla liikenteessä. Osallistujalista näytti etukäteen katsottuna lyhyemmältä kuin viime vuonna, joten meillä olisi hyvät mahdollisuudet 5. parhaan joukkoon.

Lauantai 5.7.2014

Hyvin nukutun alusyön jälkeen (Petäjäveden Lemettilässä) oli aika suunnata kisapaikalle lauantaiaamuna. Viime vuotisesta kiireestä oppineena oltiin paikalla jo yhdeksän pintaan ja ehdittiin kasata pyörävarustukset hyvissä ajoin. Kumma juttu muuten miten viime vuonna omista laukuistani ei löytynyt mitään, vaikka tavaraa oli enemmän. Kartat saatiin kl. 10.00 ja reitti oli suunniteltu varttia myöhemmin. Nyt voi paljastaa, että meillä oli käytössä nopean ratkaisun taktiikka. Viime vuonna arvottiin ketjun katkaisussa eli siinä aloituksessa tunti. Lopputulos oli mitätön. Nyt aloitustehtävästä riippumatta päätettiin tehdä nopein mahdollinen suoritus ja heti baanalle, vaikka pisteiden menetyksen uhalla.

11.00 kilpailun pääpyöräiljä ja -johtaja Tomi Mandelin “ampui” lähtölaukauksen ja aloitustehtävän sai aloittaa. Aloitustehtävänä oli irroittaa joukkeen kilpailijalta rengas ja viedä se näytille tehtävää valvovalle upseerille. Täydet pisteet sai, jos irroitti ja tyhjensi renkaan, osan pisteistä pelkällä irroituksella. Meidän pikkupumpulla saa 4bar renkaaseen 877 pumpun liikkeellä. Joten rengas irti, näyttö, kiinni, matkaan. Hetken luultiin etenevämme jo kärjessä, mutta ei sentään, pääsimme kaiketi toisena liikkeelle. Pian meidät ohitti 3-4 joukkuetta ja ekalla varsinaisella rastilla oltiin kärkipäässä.

IMG_1795

Ensimmäiset kaksi rastia liittyivät pikataipaleeseen eli ajakaa 3km matka niin nopeasti kuin voitte. Saatiin tästä toki jotain pisteitä, mutta meidän kalustolla ja kunnolla mäet olivat liikaa. Keksittiin samalla meille motto: ei ole nopeimpia, eikä terävimpiä, mutta iloisimpia ollaan varmasti :) Matka jatkui sorateitä ja osin asfalttia pitkin rastien 54, 44, 34 kautta rastille 77. Rasti 77 oli Toikkolan nukke- ja käsityönäyttely Petäjävedellä. Siitä Töysänperältä käännytään oikealle ja jatketaan mäkeä ylös niin pitkälle kuin pääsee. Jos joku joskus sanoo, että on paljon tavaraa jossain paikassa, niin suosittelen käymään Toikkolassa. Siellä oli paljon tavaraa. Hauska paikka ja erityisen ystävällinen henkilökunta!

IMG_1800

 

IMG_1803Rastille 62 kiepautettiin pidempää reittiä ja mikä maisema meitä odottikaan. Ei tarvitse mennä Alpeille tai Lappiin – WAU. Rasti 62 oli itsessään tosi mielenkiintoinen paikka, Karhunahas. Tarinan mukaan metsästäjät olivat ahistaneet karhun tuonne loukkoon. Paikalla oli ötököiden lisäksi komea laavu ja rastitehtävä tottakai. Alunperin oli ajateltu pystyttää kesäkeittiö vasta seuraavan rastin jälkeen, mutta koska tiedossa oli kahvilarasti, niin päätettiin lounastaa ennen sitä. Kyllä, meillä oli ja tulee jatkossakin olemaan trangia mukana. Saadaan mukavasti lämpimät ruoat valmistettua kesken kisan tuoksinnan. Kana-pasta-kasvispata naamaan ja kohti jälkkäriä. Rasti 78 oli Sahralinnassa, jossa piti vielä suorittaa rastitehtävä ennen maittavaa kahvia ja jäätelö-mustikkapiirakka (Henri), jäätelö-munkki (Anna) palkintoa. NAM! Ja täälläkin niin loistava palvelu, että oikein hyvää teki.

IMG_1805Kahvin jälkeen kello oli jo puoli viisi ja tavoitteena meillä oli ehtiä leirintäaluelle kahdeksaksi. Kartalla oli edelleen seitsemän rastia + leirintärasti. Päätettiin lähteä etenemään rastille 75, joka oli Keski-Suomen korkeimmalla kohdalla ja vieläpä 20 metriä ylempänä Kiiskilänmäen näkötornissa. Tie oli ennakolta mainittu irtosorarikkaaksi, mutta läpi taisteltiin.

IMG_1813Tornilta oli käytännössä kolme vaihtoehtoa jatkaa, joista päädyttiin etenemään ensin hyväkuntoista soratietä alamäkeen rastille 64 ja asfalttitietä kohti Multiaa. Tämä oli hyvä valinta, sillä loppumatkan 33km ajettiin asfaltilla. Kyllä on Suomen kesäilta kaunis, vaikka pikitieltäkin käsin. Leirintärastia edeltävä rasti 35 oli Uitamonkosken myllymuseolla. Anna hurmaantui täydellisesti! Tunnistustehtävä, myllyn ja ympäristön osiin liittyen, ei mennyt meiltä ihan nappiin, mutta mikä paikka! Pyöräretken parhaita piirteitä on se, että rastit tai reitit rasteille kulkee komeissa maisemissa.

IMG_1825

Lauantai-ilta kääntyi jo kahdeksan paremmalle puolelle kun saavuttiin Sinervän leirintäalueelle. Viime vuodesta opittiin, että päivä ei suinkaan pääty tähän, vaan edessä on vielä yötehtävä. Viime vuonna yötehtävä oli katkaista selkärangan. Nyt oltiin varauduttu henkisesti paljon rajumpaan tehtävään, mutta mieluisena yllätyksenä tehtäväksi tuli rakentaa tuiki tarpeellinen pyörän varuste, joka pitää hyväksyttää sunnuntaiaamuna ja lisäpisteitä oli tiedossa, jos tuikitärkeä osa oli mukana vielä rastilla 68.  Idea syntyi nopeasti ja toteutus jäi tänä vuonna Annan vastuulle. Turvaviiri, joka pitää hopeiset Mersut ja tummat Audit tarpeeksi kaukana meistä. Herkullisen kinkkukiusauksen kautta teltan pystytykseen ja pesulle. Unta ei tarvinnut kauaa odotella. IMG_1836

Sunnuntai 6.7.2014

Viime vuonna sunnuntai oli selviytymisen päivä. Nyt aurinkoinen aamu oli hieman haikea, tämähän loppuu kohta. Edellisenä iltana oltiin tehty joustava noin 60km suunnitelma. Lauantain puolella oli ajettu 99km, joten summakilometrit jaksaisimme hyvin ajella.

IMG_1848Rastisuunnitelmaa pitkin ajoimme ensin lähirastille 52, josta noin 10 km pikitiepätkä tehtävärastille 68. Pyöränkorjausrasti ….OK. Tämä ei ole meidän tiimin vahvuusaluetta, vaikka ketjunkatkaisua oli nyt harjoiteltu huolella. Satula paikalleen, rengas kiinni, eikun jarrut irti, rengas kiinni, jarrut kiinni, ilmaa renkaaseen, ei onnistu, uudelleen, ei onnistu, ketjut paikalleen, takajarrut kiinni, ilmaa renkaaseen ei mene, mikäs tässä nyt kun on ihan tuttu venttiilikin. Tuloksena 4/8 pistettä. Suorituksen jälkeen tuomari kertoi ystävällisesti venttiiliohjeiden olleen pumpun kyljessä!

Sen suurempia hämmentymättä suunnitelma pitkin rastille 44 ja pikaisen päätöksen jälkeen rastille 53, josta 34 ja 55. Tässä vaiheessa kello oli vasta 12.30 pintaan, joten tiedettiin olevamme etuajassa. Vielä kaksi rastia ennen maalia, joista jälkimmäinen avautuisi vasta kl. 13.30. Meillä olisi siis ollut hyvin aikaa kiertää rastin 94 kautta. Mutta päätökset tehdään ja niitä noudatetaan. Melko vähän oltiin matkan varrella nähty muita joukkueita, mutta rastille 33 mennessä ohitettiin yhdet kilpakumppanit, joilla oli ad-hoc varikkokäynti menossa. Viimeisellä eli taitoajorastilla oltiin varttia ennen sen avautumista. Kysymykseen “Hetkinen, mites te  jo siinä olette?” vastattiin, että ajamalla :D Taitoajossa piti pujotella ja osin nostella 45kg kalustoa radalla, jossa ratkaisi aika. Joukkueen osallistujista laskettiin keskiarvo, mutta tästäkin saatiiin komeasti 3/7 pistettä. Lopuksi kohti maalia, jonne tultiin toisena joukkueena koko kisassa. Jee, hyvä me!

IMG_1849

Lopputuloksissa oltiin oman sarjamme viides eli viimeinen. Kokonaissijoitus oli kuudes, taakse jäi kaksi naisjoukkuetta. Pisteitä kerättiin 161 viime vuoden 170 verrattuna ja matkaa tuli yhteensä se 157 km.

Meillä oli kuitenkin todella mukavaa ja nautittiin kovasti. Viime vuonna puristettiin niin kovin ohjaustankoa, että se vei meiltä osan ilosta. Nyt se puristus kanavoitu meille huumoriksi, joka siivitti matkaa eteenpäin. Hetkeäkään ei tarvitse miettiä, että osallistutaanko jatkossa. No tottakai! Se, että ei pärjätä SM-tasolla kovin hyvin, ei meitä huoleta. Piiritasolla kun oltiin takuuvarmasti Etelä-Karjalan ykkönen, ehkä jopa koko Itä-Suomen paras retkipyöräjoukkue. Mikä on pyöräretkessä parasta? Se, että joukkoon mahtuu kaikenlaiset yrittäjät ja se, että haastetta riittää niin kunnon kuin ällinkin käytön osalta riittävästi.  Henki on todella hyvä ja järjestäjien tilaama keli oli todella onnistunut!

IMG_1854

Meidän tehtävänä on ensi vuotta varten houkutella mukaan mahdollisimman monta kisaajaa. Otamme ilolla tehtävän vastaan ja ainakin meidän toimesta Pyöräretki 2015 tulee olemaan esillä niin blogissa, Facebookissa kuin eri tapahtumissakin ympäri maan. Anna nimittäin voitti arvonnassa Pyöräretki.Fi-paidan. Suuri kiitos Tomille & tiimille, kanssakilpailjoille, ihmisille rasteilla ja reitin varrella. Loppusuoralla eräs herrasmies totesi, että “kateeksi käy”. Ei käy, kun lähtee mukaan Pyöräretkelle 2015.

Fillari-Rogaining Jyväskylässä 18.5.2014

IMG_1736Sain kunnian raapustella mein eilisestä retkestä, kun H lähti ulkomaille edustamaan.

Eilen oli mein ensimmäinen rogaining-mittelö polkupyörillä! Lähtökarsinassa tehtiin havainto oman kaluston eroista suhteessa muihin osanottajiin: meidän retkifillareiden lisäksi mukana taisi olla kokonaista kolme ei-maastopyörää. Laukkujen lukumäärä ja koko oli IMG_1730myöskin vähän eri luokkaa. Ei annettu sen häiritä menoa, päätavoitteena oli lähteä tekemään hyvä reeni ja samalla nautiskella yhdessä ulkoilmasta koko päivän ajan. Kelikin suosi yli 20 asteen lämmöllään ja auringonpaisteella.

Koko matkaa ei tarvinnut käydä pyörän kanssa, me tehtiinkin kahdelle rastille pisto jalkapatikassa. Toinen oli hulppealla mäennyppylälle, joten kapuaminen vattupusikossa kannatti jo maisemien (ja 8 rastipisteen vuoksi). IMG_1734Jälkimmäinenkin rastinotto sujui hyvin, pyörien luokse löytäminen olikin sitten vähän hankalampaa. Ensi kerralla ehkä se kompassi mukaan..

Tiet oli hyvinkin erilaisia. Oli kuvankaltaisia pinnoitettuja kiitoteitä, kivistä hel*etinpolkua (pinta nyrkin kokoista sepeliä) sekä eri kuntoisia polkuja. Pyöriemme kunniaksi – ja miksei myös itsemme – täytyy mainita, ettö ainoastaan yhdellä tieosuudella piti työntää pidempi pätkä. Renkaat ei vaan rullanneet pehmeässä hietikossa.

IMG_1740

Eväät oli hyvin samantapaisia kuin kinttukisoissakin, soseita, soppaa, omia energiakeksejä, hedelmiä.. Tässä spesiaalina oli kahvila, jossa käytiin tankkaamassa energiaa paninin muodossa. Puolen tunnin huili virkisti. Ja oli muuten aika eksoottinen kahvila, kallion sisään louhittu planetaario. Ihan kuin olis tupsahtanu Saksaan!

IMG_1746

Kapteeni alkoi puolen välin jälkeen osoittaa hyytymisen merkkejä. Liikkeelle lähtö hieman kohmettui (itse kuvaili jäätymiseksi), mutta suklaan (pandaa tietysti, kun Jyskylässä ollaan!) voimalla saatiin joukkueenjohtokin tilanteen tasalle. Itse tuumailin, että tällanen kisamuoto oli jokseenkin lepposampaa kuin kinttumallinen. Ehkä siks, että tavotteet oli toisenlaiset ja sai rennommin fiilistellä?

IMG_1754

Matkalla oli hurjasti mäkiä, joista jyrkin ehkä 17% nousu. Tai niin ainakin oli tienpintaan kirjoitettu enkä lihastuntumalla sano sen paljon valehdelleen. Hetken kuvittelin itseni Giron vuoristoetapille.. Jotkut jupisi mäkisestä reitistä, itse mielsin ne hyväksi reeniksi. Ilman rastinottoa pyöräillessä olisi helppo jättää tullaiset väliin? Junaakin jouduttiin väistämään ja melkein ajettiin nokkakolari – oravan kanssa! Käärmeitä oli tullut useaan kohtaan tielle lämmittelemään.

IMG_1755Lähes yhtä freesinä oltiin maalissa, niinkuin H tässä kuvassa. Matkaa kertyi n. 74 kilsaa ja aikaa tuhrattiin hieman vajaa 8 tuntia. Rasteja napsittiin 18. Pummeja tuli oikeastaan yksi, ja sekin johtui kartantulkintavirheestä (tie ei mennytkään läpi, vaan poikkesi kesämökin pihaan, joten ei auttanut kuin kääntyä ympäri..).

Kaikin puolin mahtava kisa, ensi vuonna uudestaan?!

Seuraa blogia Bloglovinissa

Pyöräretki 13.-14.7.2013 Keuruulla

IMG_0147Mein tiimi otti askeleen kohti uusia haasteita! Keväällä käytiin Asikkalassa rogaamassa ja sehän oli niin vallan kivaa, että tuli fiilis tätä-lisää-heti-nyt. No, ihan vastaavanlainen tapahtuma tämä ei tietenkään ollut, mutta sukulaislaji kyllä. Oltiin siis Keuruulla Pyöräretki 2013 -tapahtumassa, joka on samalla retkipyöräilyn SM-kisa. Ei siis kuitenkaan lähdetty matkaan mitalit mielessä, vaan hakemaan uusia kokemuksia ja oppimaan lisää itsestämme. Ja niitähän saatiin roppakaupalla!

IMG_0045LAUANTAI, 1. PÄIVÄ:

Lähdettiin matkaan jo perjantaina ja oltiin yötä Petäjävedellä Lemettilän tilalla (voimme suositella!). Sieltä aamulla jatkettiin viimeinen etappi kohti kisakeskusta. Oltiin melkein ensimmäisten joukossa paikalla ja pikku hiljaa loputkin saapuivat paikalle. Ennen starttia jouduttiin jo ensimmäisiin huoltotoimiin, kun pyöräni takakumi oli tyhjentynyt kuljetuksen aikana. Ei ruvettu arvailemaan kestääkö siinä ilma vai ei, joten vaihdettiin kokonaan uusi sisuskumi.

IMG_0137Lähdössä jännitti ehkä eniten se, etten koskaan ole ajanut pyörällä vastaavalla taakalla. Laukkujen kanssa on tullut poljettua, mutta ennen ei olla oltu yöretkellä eli tavaraa on ollut paljon vähemmän mukana. Joukkueiden varustemäärää vertaillessa bongasi kyllä joukosta heti ne, jotka olivat mitalijahdissa. Oli ehkä hiukan karsittu tavaraa verrattuna meidän kuormaan… Yllättävän nopeasti kuitenkin tottui ajamiseen ja pyörä toimi erittäin hyvin, vaikka lastia oli ja kaikki takana. Ja ai-ai, miten ihanasti se rullas alamäissä! Eikä se loppupeleissä oikeastaan ollut paljoakaan raskaampaa kuin kevyemmällä taakalla, samoja vauhteja jaksoi polkea.

IMG_0098Alku oli mein tiimin osalta takkuinen. Ei saatu ketjua katkasemisen jälkeen enää kasaan, vaikka sisukkaasti yritettiin kauan aikaa. Ehkä turhankin kauan ja epäiltiin jo hetken keretäänkö kohta mihinkään rastille. No, matkaan päästiin ja muutaman rastin jälkeen oli takkuinen lähtö unohtunut mielistä. Lauantaina kierrettiin Keurusselkää ympäri. Matkalla napattiin rasteja, joista osa oli vain tietyn aikaa auki. Tässä kisassa rasteja on oikeastaan kahden tyyppisiä, on arvausrasteja (piti tietää kysymykseen oikea vastaus) ja sitten on tehtävärasteja. Rastien löytämisessä ei mein tiimillä ollu ongelmaa, vaikka itse rastilla ei sitten ehkä ihan niin pärjättykään…

IMG_0118Lauantaina pyöräiltiin yhteensä n. 106 kilometriä. Maisemat oli mahtavia ja tiet hyvässä kunnossa. Välillä rullattiin pikiteitä, suurimmaks osaks hiekkatietä ja välillä ihan metsäautoteitäkin. Kohokohtia oli ehkä Mäntänvuorelle kipuaminen ja oma erikoiskoe rastivälillä 33-67. Kerettiin kuin kerettiinkin suorittamaan suunnistus-tehtävää, mutta ihan täpöllä sai polkea rastien välisen n. 5,5 kilsaa. Aikaa meni vartti soratietä pitkin… eikä mäkiäkään oltu matkan varrella säästelty!

IMG_0131Ilta leirintäalueella meni ruokaa laittaessa ja yötehtävää tehdessä. Oltiin varattu matkalle mukaan kolme lämmintä ruokaa (per päivä) ja välipaloja. Matkalla keiteltiin vaan savuporokeitot (ja se uus kaasulla toimiva trangia on kyl ihan ehdoton!) ja illalla kokkailtiin alkupalaks retkimuonat ja sen päälle vielä omatekosta papu-soija-bolognesea. Ehkä siis vähän turhan vähän tuli syötyä päivän aikana, mitenkäs sitä se rastien ettiminen vei taas voiton..? Kumma juttu. Yötehtävänä oli rakentaa  tarjolla olevista materiaaleista (erilaisista romuista ja romppeista) karttateline, joka pyörii ja kestää pyörässä sunnuntain ajot. Aluksi ihmetytti voiko tästä tulla mitään, mutta Henri loihti kuin loihtikin aivan mainion (ja toimivan) kapistuksen vanerista, ruuvista, pyykkipojasta ja nipistimestä – uskokaa tai älkää. Muillakin oli hienoja väkerryksiä.

IMG_0125

 

SUNNUNTAI, 2. PÄIVÄ:

IMG_0150Yö meni – no siten kun se nyt leirintäalueella voi mennä – eli vaihtelevasti. Aamulla ei siis ehkä herätty ihan virkeinä ja tuorein jaloin, mutta ABC-asemalla nautittu aamupala virvoitti ja matka jatkui. Karttaa tutkiessa huomattiin, että yksi rasti olisi ihan perjantain yöpaikan vieressä Petäjävedellä. Päätettiin kuitenkin suosiolla jättää Petäjävedellä käynti sikseen ja kerätä Keuruun seudulla olevat rastit.

IMG_0138Kokonaismatka sunnuntaille oli n. 76 kilometriä. Sunnuntain kohokohtia oli Urrianmutkan erikoiskoe (johon siis tietämättämme reenattiin jo eilen..) sekä komea muistomerkki Arppialassa mäen laella. Kartteteline kesti koko päivän ajot ja osoittautui myöskin hyödylliseksi. Ehkä sellainen tulee hankintalistalle, ellei Henri sitten kehittele itse tota prototyyppiä pidemmälle…

IMG_0121

IMG_0110Lopussa piti vielä puristaa ihan tajuttomat mäet ylös kohti maalia, mutta perille päästiin. Maalissa oli kyllä niin voittajafiilis, vaikkei voitettukaan. Tai no voitettiihan, itsemme taas kerran!!!

Tapahtuma oli erittäin hyvin järjestetty ja oli mukavaa saada olla mukana. Varmasti tullaan uudestaankin!

Ja sitten taas kohti uusia seikkailuja…