Anna mennä Anna

Meille, joilla ei ole varaa, mahdollisuutta tai muuten vaan halua mennä hiihtolomalla mihinkään (tai sitä lomaa ei ole), tarjoaa takametsäily mahtavia luontokokemuksia ympäri vuoden. Aliarvostettu lähiluonto saa yleensä vähän jos mitään arvostusta. Meille Annan kanssa takametsät on kaikkein tärkeintä luontoa. Ei tartte ajaa mihinkään, eikä valmistautua. Sen kun keittää mehut pulloon, voitelee eväsleivät ja ulos. Suksin, jalan, lumikengin. Tällä lumimäärällä liikkuminen on enemmän halusta kuin varusteista kiinni. Keväthangilla on tuoreita jälkiä niin hirvistä, ketuista, peuroista, jäniksistä kuin pienemmistäkin eläjistä. Ja linnuista tietenkin. Ei tietysti sovi kaikille. Varsinkin jos olet totinen tai sinulle tärkeää mitä muut ajattelee. Jos nämä piirteet eivät ole sinun, niin en näe muuta estettä. Eikun ulos vaan; nukkua ja ruokailla voi huokeasti ihan kotona.

 

Mennään siitä mistä halutaan.

Eilisten hirvien jälkiä ihmettelemässä.

Hirvien menosuuntana on kevät.

Etiäpäin.

Anna suunnittelee hakkuuaukon ylitystä.

Takametsän taikaa.

Talousmetsäkö ei voi olla kaunis?

Kevättalvea parraimmillaan.

Ryhmä Rämää meinaa hymyilyttää tää touhu.

Tässä kohtaa mietin, että tätä yritetään niin monen toimesta muutaa tuotteeksi ja kuitenkaan se ei onnistu. Ei sieltä käsin, ei koskaan.

Excuse Me but I am enjoying. Do not disturb me :)

Peltoa, mehtää, aurinkoa ja lunta. Mitäpä sitä muuta?

Taivas peittyy kevään tuloon, vesisade, tervetuloa!

Kuivan syksyn hyödyn huomaa näin ojan ylityksessä.

Reipas hiihtäjärouva Savitaipaleelta.

Retken pääkohde. Lato siellä jossain.

Tärkeä. Tärkeämpi. Eväät.

Auringon patinoimaa latoa.

Kevään kaipuu on jo kova, mutta onhan se hienoa tämäkin.

7-vuotias

Tänään on blogimme synttäripäivä! Juhlimme ulkoilun merkeissä, ei kahvitarjoilua eikä vastaanottoa :)

7 vuotta sitten aloitettiin tällä:

Tänään aurinko paisto uimahallin ikkunoiden läpi niin, että se näytti ihan kevät auringolta. [Ulkona -22’C]. Missä lienet kevät???

Kerättiin juhlan kunniaksi vähän erilaisia muistoja matkan varrelta. Kaikkiin löyty omat tarinansa näiltä sivuilta.

2010 Karhunkierros

Anna: ’Opin paljon miehestäni…mm. ettei rinkan pakkaaminen ole hänen vahvuuksiaan.’

Henri: ’Mie taidan jäädä tähän.’

2011 Köngäskierros

Anna: ’Villiä ja vapaata aikaa. Uskallettiin ehkä enemmän kuin nykyisin.’

Henri: ’Röllimaata etsimässä.’

2012 Kieverrysjärvet

Anna: ’Mieheni oli yhtä suon kanssa. Vitsi mikä löytö tää paikka oli!’

Henri: ’Kuumaa, yöuinti puurossa, telttaan muutto keskiyöllä, kuva kertonee loput.’

2013 Repovesi

Anna: ’Aina yhtä mukava palata, sama maisema on aina erilainen.’

Henri: ’Miun eka retkikohde Annan kanssa, siksi ehkä niin erityinen.’

2014 Urho Kekkosen kansallispuisto

Anna: ’Eka offroad-reissu. Jälkeenpäin tajus ettei oltu kuitenkaan ihan erämaassa. Jos et muuta jaksa, ni muista hymyillä!’

Henri: ’Turvaverkkojen ravistelua ja pahimpaan varautumista. Turhaan.’

2015 Hailuoto, Retki-Rogaining

Anna: ’Mei tiimi on paras.’

Henri: ’Nii on!’

2016 Savitaipale

Anna: ’Kotimetsä, paras metsä.’

Henri: ’Lähellä on kaikki mitä tarttee, seikkailutkin.’