Pilkkahiekka ja Sarviniemi 23.8.2020

Uskallan väittää, että mielenkiintoisimmat retkikohteet löytyvät karttoja tutkimalla (vanhoja ja uusia), eikä niitä ole merkitty opastein. Tälle viikonlopulle pohdittiin monenlaista, mutta lopulta päädyttiin retkeilemään Taipalsaaren puolella. Retkeen yhdistettin historiaa ja haistelua.

Vanhan hotelli Saimaanrannan toisella puolella on harjumaastoa, jossa on ilo liikkua. Keskelle tätä aluetta jää historian helmi, Saimaanrannan laskettelurinne, joka ei juurikaan erotu maisemasta. Sain kuitenkin toteutettua pitkäaikaisen haaveeni, kun kiipesimme laskettelurinteen huipulle. Jotain merkkejä oli vielä jäljellä, vaikka kulta-ajasta taitaa olla kohta se 30 vuotta.

Hajutreenin jälkeen päätettiin vielä tarkistaa Suur-Saimaan rannalta Pilkkahiekka. Kartassa se on kuvattu hiekkarannaksi ja sitä se varmasti onkin. On vaan nykyään jonkun mökkirantaa, joten mikään vierailukohde se ei ole. Varmasti on ollut hieno paikka tämäkin joskus.

Sunnuntaina ei ole kiire, joten pyörähdettiin vielä Sarviniemessä katsomassa uusia retkeilyrakenteita. Hienothan ne ovat, tosin jotenkin ne Lomaliiton rakennukset toivat omanlaisensa menneisyyden vivahteen. Nyt ne on purettu ja Geopark Saimaa-kohde on ehostettu huippuunsa. Tänä kesänä jäi pyöräretki Saimaan toiselle rannalle tekemättä, mutta onhan näitä kesiä vielä.

Leppoisaa retkeilyä elokuun lämmössä.
Siitä valitaan kohde.
Saimaanranta SKI.
Uusia retkeilyrakenteita. Yöpyminen alueella on kiellettyä.
Sarviniemen lauttasatama, josta kesällä liikennöi polkupyöriä ja retkeilijöitä kuljettava lautta.
Sarviniemen pohjoisrantaa.
Ei ollut ruuhkaa Sarviniemessäkään.
Ferdin uljas poseeraus suuren Saimaan äärellä.

Sijainti: ”Saimaanranta”, Taipalsaari

ETRS89 (~WGS84)
61° 13,57140′, 28° 5,45977′

Sijainti: Sarviniemi, Taipalsaari

ETRS89 (~WGS84)
61° 16,52346′, 28° 3,46242′

Munterossa 19.8.2020

Kesäloman jälkeen retki-innostus on monesti ns. hakusessa pitkälle syksyyn. Tänä kesänä Annan pakollinen tauko keskellä kesää aiheutti kuitenkin retkikärpäsen puremia jo elokuussa. Myös arkisin.

Torstain etätyöpäivän päätteeksi lähdettin Ferdin kanssa hakemaan Anna töistä ja ajettiin pienen evästyksen jälkeen Lappeenrannan Munteroon. Googletetusta suunnistuskarttapohjasta pääteltiin polkureitti, josta tulisi paitsi hyvä iltalenkki Ferdin kanssa, niin pieni retki tuttuun, mutta samalla tuntemattomaan paikkaan. Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta?

Muntero sijaitsee Lappeenrannan länsipuolella, Salpalinjan maisemissa. Läheisen asuinalueen rajat laajenevat kohtia metsiä ja pian tätä polkureittiä ei ole enää tässä muodossa järkevä käyttää. Harmillista, mutta sellaista se nyt vaan on.

Polku kiertelee pitkin soiden varsia Rovonlahden rantaan, joka on Pien-Saimaata Lappeenranan, Lemin ja Taipalsaaren rajavesillä. Ilta oli hieno, lämmin ja luonto oli kaunista, jos sitä asuinalueen valtausta ei oteta huomioon. Kiva retki – mihinköhän sitä viikonloppuna menisi?

Suota ja harjuja, eteläkarjalaista maisemaa Salpalinjan kupeessa.
Rovonlahti, Pien-Saimaa.
Komea se on loppukesänkin järvimaisema.
Muuten on hiljaista, mitä nyt rakennustöiden ääntä vähän kuuluu.
Reitti ei ole ihan helpoimmasta päästä, merkintöjä ei ole.

Sijainti: Muntero, Lappeenranta

ETRS89 (~WGS84)
61° 3,30082′, 28° 2,66234′

Loppukesän antimia 8.8.2020

Tänä vuonna on kunnostauduttu monessa asiassa, yksi niistä on sienet. Kantarellejä on saatu kerättyä pakkaseen asti, mutta suurin yllätys löytyi ihan takapihalta. Meidän peruslenkkipolun varrelta löydettiin niin iso apaja mustatorvisieniä, että sienikorikin hajoisi. Ahneella on tunnettu loppu. :)

Anna koulutti Ferdin haistamaan mm. kantarellejä. Kätevä taito.
Näitä on ihan mahottomasti.
Kuuma päivä, mutta keittohommat on tehtävä.
Sienipaikkoihin mennään yleensä vaikeimman kautta, harhautus sekin.
Siellä se on, apaja!
Useampana iltapäivänä on nyt poimittu sieniä.
Kotimatkalta poimittiin vielä nämä ja sitten hajosi kori.
Mikä lie peto?
Putsaus- ja pakastushommia.

Sijainti: Kukapa sitä nyt sienipaikkoja paljastaa? Etsimään vaan!