Orrainpolulla 12.9.2020

Tätä se retkeilykärpäsen purema tiesi. Kun uusi lauantai koittaa, niin ollaan taas innokkaasti lähdössä pienelle lähiretkelle. Orrainpolku on meille toinen lähikohde aivan Savitaipaleen kupeessa. Itse asiassa se on niin lähellä, että aika harvoin tulee täällä käytyä.

Orrainpolkua on esitelty tässäkin blogissa useamman kerran. Löydät vanhemmat jutut sivupalkin hakutoiminnolla. Vaihtelun virkistäessä päädyttiin kiertämään polku nyt vastapäivään. Parkkipaikalta suunnaksi otettiin Onkilammen laavu. Parkkipaikalla ei muita näkynyt, mutta Onkilammella törmättiin sienestäjään, joka kuitenkin hävisi tervehdyksen jälkeen metsään.

Onkilammelta polku vie tuttuja talousmetsiä pitkin syvemmälle korpeen. Pitkän tauon jälkeen on aina yllättävää nähdä missä tänä vuonna on hakattu mitäkin. Rujoudestaan huolimatta talousmetsäkin on hienoa. Varsinkin polun keskivaiheilta löytyvän Karvalammen maisemissa, joka on minusta aina yhtä lumoava.

Luotolahdensalmi on ainoa paikka, jossa on suojelualue. Retkeilykäytössä on sekin, paikalla on laavu, nuotiopaikka ja laituri. Luotolahdenvuorelta on tapana ottaa ne perinteiset Orrainpolun kuvat. :) Ihan muutamia ihmisiä lukuun ottamatta retkipolulla oli todella hiljaista. Hyvä niin, sitähän me oikeastaan lähdettiin täältä hakemaankin.

Onki- ja Ahvenlampien tienoilla näyttää tältä.
Karvalammen reunustalta löytyy erilaista maisemaa.
Karvalampi syyskuisessa asussa.
Hengähdystauko.
Luotolahdenvuori ja -kapia.
Annahan se siinä.
Varsinkin loppupäässä polku oli täysin autio, moni varmaan jättää tämän lenkin väliin?

Sijainti: Orrainpolku, Savitaipale.

ETRS89 (~WGS84)

61° 17,90518′, 27° 38,50780′

Kammarmäen luontopolku 6.9.2020

Eilisen miniretken innoittamana teki kovasti mieli paikkaan, jossa ei olisi muita. :) Iltahan meni sitten karttaa selaillessa ja mahdollisia kohteita pohtiessa. Retkipaikka-sivuston artikkelissa tuli vastaan tämä. Kammarmäen luontopolku olisi juuri sopivan matkan päässä. Kohteesta on saatu suosituksia jo vuosia sitten tuttavilta, joten tänään katsotaan tämä kortti.

Jos eilisessä oli vielä vähän piirteitä kesästä (sateesta tai sen uhkasta huolimatta), niin tänään oli ilmassa jo erilaista kirpeyttä. Varmaan juuri sade ja sen myötä kosteus sai aikaan sen. Liikkeelle lähdettiin aamupalan jälkeen ja perillä oltiin n. tunnin ajon jälkeen.

Kammarmäen luontopolku on Kymenlaakson puolella, nykyisessä Kouvolassa. Paikan päälle on helppo löytää ja pysäköintialue on iso. Tie pysäköintialueelle ei ole liukkaalla kelillä ehkä ihan helpoimmasta päästä.

Itse reitti on hyvin opastettu ja se kulkee luonnonsuojelualueiden täplittämässä talousmetsässä. Hienoa on! Ehkä tuo Retkipaikan mainitsema erämaisuus on tosiaan tunnistettavissa. Korkeuseroja on paljon ja sykähdyttäviä näkymiä löytyi. Vuorilammen yläpuolella olevan jyrkänteen päällä olisi voinut kuvitella olevansa vaikkapa Repovedellä tai jossain muussa eteläsuomalaisessa kansallispuistossa.

Retki toi mukavaa vaihtelua lähiretkeilyyn, vaikka kai tämäkin lasketaan lähiretkikohteeksi meille. Hirvikärpäsiä on, mutta niiden kanssakin pärjättiin. Viiden tähden suositus tästä paikasta, kannattaa vierailla!

Olikohan tämä merkki puhtaasta ilmasta?
Polku on selkeä ja hyvin merkitty.
Talousmetsät ja luonnonsuojelualueet vaihtelevat.
Suojelualueen rajalla taas.
Korkeuseroja on, mutta puusto peittää näkymät.
Vuorilampi.
Ferdi odottaa kiltisti omaa välipalaansa.
Lu0nnossa ei näy vielä syksyn merkkejä.

Sijainti: Kammarmäen luontopolku, Kouvola.

ETRS89 (~WGS84)

60° 50,41523′, 27° 21,41524′

Päihäniemi 26.8.2020

Nythän tästä iltaretkeilystä alkaa tulla tapa. Koira mukaan, evästä kaupasta ja kohti kohdetta. Illat ovat vielä sen verran valoisia, että iltakahdeksaan asti pärjää helposti ilman valoja. Kotona ollaankin sitten pimeällä.

Taipalsaaren Kattelussaaresta löytyy monelle eteläkarjalaiselle tuttu retkikohde Päihäniemi. Itse muistan lapsuudesta partioleirit vähän retkikohteesta eteenpäin. En esittele retkikohdetta sen enempää, siitä löytää lisää Etelä-Karjalan retkeilykohteita esitteleviltä verkkosivuilta mm. täältä.

En edes muista milloin oltaisiin edellisen kerran käyty täällä. Minulla on mielikuva, että kohde on varsinkin kesäisin aika kaukana siitä mitä me arvostamme. Autolla kun helppo tulla viereen, niin yleensä se on hyvä merkki välttää tällaisia kohteita. Sen sijaan elokuun lopun arki-iltana Päihäniemi on mitä innostavin retkikohde.

Kiertelimme niemeä ja kävimme myös Kummelniemessä asti. Mökkitontteja väistelen liikkuminen onnistuu mukavasti. Alueella on paljon polkuja, mutta kannattaa olla tarkkana, ettei päädy epähuomiossa jonkun pihalle.

Hieno ilta kaikin puolin, retkikohteen epäsiisteys kuitenkin hämmensi. Eikö niitä roskia ja muita jätteitä ole yhtä helppo viedä poiskin?

Mäntymetsää ja harjumaastoa. Täällä on hyvä hengitellä.
Näkymiä kohti Imatraa ja Joutsenoa.
Suur-Saimaan selkiä.
Linjataulu.
Kivikkoinen on rantamaisema, mutta Fedin oli tässäkin hyvä uida.
Elokuista ilta-aurinkoa parhaimmillaan.

Sijainti: Päihäniemi, Taipalsaari.

ETRS89 (~WGS84)

61° 10,32758′, 28° 21,93950′